Itsepuolustus- ja kamppailulajit – yli 350m2 harjoittelutilaa – koulutetut ohjaajat – kaikki lajit samalla hinnalla – peruskurssit kaksi kertaa vuodessa

Hallinto

Järvenpään Kehäkarhut ry hallituksen koostumus 2019

Juha Saurama
Teemu Eriksson
Vesa Sillanpää
Hanne Lauslehto
Petri Pajarinen
Hannu Häyrinen

Juha Saurama seuran perustaja

  

Lähetä viesti

Koulutus

    • Valmentaja erikoisammattitutkinto VEAT
    • Jyväskylän avoin yliopisto liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Valmennuspsykologia
    • Jyväskylän avoin yliopisto Kasvatustieteen perus- ja aineopinnot
    • Yhteisöpedagogiikka (YAMK)
    • Järjestökehittäjän erikoistumisopinnot Humanistinen ammattikorkeakoulu (AMK)
    • Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) VOK- kouluttajakoulutus
    • Suomen Liikunta ja Urheilu Hyvä – Seura seurakehittäjäkoulutus
    • Potkunyrkkeilyn ohjaajakoulutus
    • Nyrkkeilyn ohjaajakoulutus
    • Krav maga ohjaajakoulutus
    • Defendo ohjaajakoulutus
    • Karate C- lajiosa
    • Kyusho jitsu tuite ohjaajakoulutus
    • Kyusho-kai ohjaajakoulutus
    • Shootfighting ohjaajakoulutus
    • Seuraohjaajan koulutus

Urheilu-ura

    • Nyrkkeily SM 2, SNL 2, Narva- turnaus 2, Karl Leman 1, Leo-Leijona 1, Häki -turnaus 1. jne.
    • Potkunyrkkeily PM 1, EM 2, Finnish Open 1, jne. 3. dan mustavyö
    • Shootfighting pro Yhdysvaltojen ammattilaisten mestarin 1. haastaja vuonna -98
    • Karate SM osanotto, HIOC osanotto, Kerava-turnaus 2
    • Voimanosto Järvenpään mestaruus

Järjestyksenvalvontajaos

Järvenpään Kehäkarhuissa on toiminut itsenäinen järjestyksenvalvontajaos. Jaoksen pääasiallinen tehtävä on huolehtia seuran järjestämien kilpailutapahtumien turvallisuudesta ja järjestyksenpidosta. Lisäksi järjestyksenvalvontajaos osallistuu kilpailutapahtumien rakenteiden kokoamiseen ja purkamiseen. Jaoksen vetäjänä toimii Mika Innala p. 040 5823220

Tällä hetkellä jaoksella ei ole toimintaa.

Tuomarijaos

Potkunyrkkeilyn ja nyrkkeilyn tuomarijaos

Järvenpään Kehäkarhut perusti vuonna 2002 itsenäisen tuomarijaoksen. Sen pääasiallinen tehtävä on kouluttaa potkunyrkkeilyn ja nyrkkeilyn tuomareita sekä pitää huolta siitä, että kilpaottelijoittemme mukana kilpailuissa on myös oma tuomarimme. Tuomarikoulutusta toteutetaan myös kilpaottelijoidemme otteluharjoituksissa, joissa tuomarit harjoittelevat kehätuomarityöskentelyä sekä otteluiden arvostelua.

Tuomarijaostamme ”vetää” Jyri Lehtinen.

Ylituomari Sami Savo

      

Sami Savo

Ylituomari Sami Savo on seuramme perustajajäsen. Savo otteli potkunyrkkeilyä aktiiviaikanaan sarjassa 86 kiloa. Lyhyellä ottelijanurallaan Savo ei hävinnyt yhtään ottelua. Klaukkalassa 1980-luvulla karatella ja taekwondolla aloittanut Sami Savo käynnisti 1990-luvun alussa Suomessa kädenvääntö innostuksen. Hän toimi hyvin aktiivisesti Suomen kädenvääntöliitossa aluksi aktiivi kilpailijana osallistuen mm. kovatasoiseen Golden Arm turnaukseen Tukholmassa. Kädenvääntötuomarina Sami Savo oli kiistatta maamme paras, jota kyseltiin usein ulkomaille tuomitsemaan. Sami Savo toimi myös Järvenpään Kädenvääntäjät puheenjohtajana. Savo oli myös perustamassa Järvenpään Kehäkarhuja Juha Sauraman ja Teemu Erikssonin kanssa. Järvenpään Kehäkarhujen toiminnan laajentuessa Savo jätti kädenväännön ja siirtyi potkunyrkkeilyn- ja vapaaottelun tuomaritoimintaan. Vapaaotteluiden tuomarityöskentelystä Savo jäi pois vuonna 2002. Samana vuonna hän sai ainoana suomalaistuomarina kansainvälisen ”kultaisen tuomarikortin”, joka myönnettiin hänelle vuoden 2002 Euroopan mestaruus kilpailuissa Italian Jesolossa. Sami Savo on myös koulutettu nyrkkeilytuomari.

Sami Savo WAKO referee

Sami Savo on tällä hetkellä potkunyrkkeilyn kansainvälisen kattojärjestön WAKO Euroopan tuomarivaliokunnan puheenjohtaja. Savo kiertää vuosittain lähes kaikki potkunyrkkeilyn arvoturnaukset päätuomarina. Savo toimii myös kansainvälisenä tuomarikouluttajana.

Sami Savo -81kg FC

Järvenpään Kehäkarhut Ry – toiminnan perustat ja arvot

Toiminta

Järvenpään Kehäkarhut ry perustettiin 13.2.1996 kamppailulajien erikoisseuraksi. Tällä hetkellä seuran harjoitussalilla on noin 60 ohjattua harjoitustuntia viikoittain. Seura pystyy järjestämään kaksi peruskurssia kussakin lajissa vuoden aikana.

Järvenpään Kehäkarhut ry on tehnyt koko historiansa ajan erityishankkeita mm. Järvenpään kaupungin kanssa. Nuorten negatiivista energiaa ja pahoinvointia on saatu kamppailulajien parissa käännetyksi myönteisempään: hankkeissa on pyritty olemaan nuorten tukena myös koulunkäynnissä ja muussa vapaa-ajassa. Huonossa taloudellisessa asemassa oleville nuorille on myös järjestetty taloudellista apua harrastuksessa ja osin muutenkin.

Näistä erityishankkeista seura on rikastunut usealla Suomen mestaruus -mitalilla, joita nämä nuoret ovat saavuttaneet. Tästä työstä lasten ja nuorten hyväksi seura on saanut useita palkintoja ja tunnustuksia.

  • Järvenpään Kehäkarhuissa toimii oma itsenäinen kilpailuiden järjestämiseen kouluttautunut henkilöstö.
  • Järvenpään Kehäkarhut ry ei tavoittele voittoa, vaan varat käytetään täysimääräisesti seuran toimintaan.
  • Järvenpään Kehäkarhut ry on hyvin koulutusmyönteinen järjestö, josta kertoo jo sisäinen Valmentaja-Akatemia. Koulutukseen budjetoidaan vuosittain merkittävä määrä varoja. Koulutuksesta saatu hyöty kanavoituu suoraan harrastajien hyväksi valmennuksen monipuolisuuden myötä.

Järvenpään Kehäkarhut ry on Työväen Urheiluliiton (TUL) jäsenseura.

Toimintaperiaatteet

Seuran ohjelmaan suunniteltiin jo alun perin useita lajeja saman katon alle, kaikki kamppailulajeja, jotka tukevat toisiaan. Laatua on haettu eri osatekijöistä:

  • toimintaa täytyy olla paljon
  • harjoitusten on oltava aina ohjattuja, jotta ne ovat turvallisia, tehokkaita ja tarkoitustaan vastaavia
  • ohjaamisen ja valmentamisen on oltava mahdollisimman ammattimaista ja osaavaa
  • kaiken toiminnan oltava myös sosiaalisesti hyvää ja sitoumukset sekä hallinto on hoidettava esimerkillisesti

Olemme onnistuneet hyvin pitäytymään periaatteissamme, koska harrastajamäärät ovat kasvaneet joka vuosi. Tällä hetkellä Järvenpään Kehäkarhuissa on noin 400 – 470 harrastajaa, joista pieni osa kilpailee aktiivisesti.

Seuran lajivalikoimaan kuuluvat perinteinen olympiatyylin Nyrkkeily, Kuntonyrkkeily, Potkunyrkkeily eli Kickboxing, Krav Maga, Street Combatives, kyusho jutsu eli hermopistekamppailu, kahvakuula ja Brasilialainen ju-jutsu.

Järvenpään Kehäkarhuilla on omat jaoksensa tuomareille, valmentajille ja järjestyksenvalvojille. Nämä toiminnot tukevat seuran urheilutoimintaa ja seurassa vapaaehtoistyötä tekeviä henkilöitä. Tuomarijaoksessa toimii kansainvälisen tason kamppailulajituomareita. Seuran hallinnossa eri jaoksista on pysyväisjäsen hallituksessa. Eri lajien lajivastaavat vastaavat lajinsa harjoittelusta.

Toimisto

Seuran toimisto on auki epäsäännöllisesti iltaisin. Ajoita silloin harjoitusmaksujen maksaminen, lajipassien kirjoittamiset, yms. sekä varusteostot.

Valmennus

Pätevä valmennus ja ohjaus ovat Kehäkarhujen koko toiminnan perusta. Tällä hetkellä seuran toiminnassa on mukana 40 eri lajien valmentajaa. Joukossa on myös liikunta- ja terveysalan ammattitutkinnon suorittaneita henkilöitä. Kaikki valmentajat ovat lajiliittonsa kouluttamia, sekä useat ovat saaneet myös SLU:n (Suomen liikunta ja urheilu) eri asteisia koulutuksia. Jokaisella lajilla on oma lajivastaava, joka koordinoi lajiaan yhdessä toiminnanjohtajan kanssa.

Järvenpään Kehäkarhut ry:ssä toimii sisäinen valmentajien koulutus- ja koordinointijärjestelmä Valmentaja-akatemia, joka kouluttaa kamppailuvalmentajan I-tason valmentajia SLU:n (Suomen liikunta ja urheilu) VOK- valmentaja- ja ohjaajakoulutus-standardin mukaisen opetussuunnitelman mukaan. Valmentaja-akatemia järjestää myös valmennuksen erikoisluentoja, ja seuraa valmennuksen uusia linjoja sekä suuntauksia tarkasti. Akatemian järjestämät suositut ja tasokkaat koulutukset ovat avoimia kaikkien seurojen valmentajille tai valmentajiksi aikoville.

Harrastajat

Suurin osa seuran harrastajista osallistuu kuntonyrkkeilyn, potkunyrkkeilyn, Street Combativesin ja krav magan harjoituksiin. Näiden lajien osuus harrastajista on noin 95 %. Naisten osuus harrastajista on kasvanut seuran toiminnan aikana voimakkaasti. Tällä hetkellä naisharrastajien osuus on noin 50 %. Naisia on myös kilpaottelijoissa runsaasti ja heidän menestyksensä on ollut ensiluokkaista. Seuran parissa on myös useita kokonaisia perheitä.

Nuorten alle 18- vuotiaiden osuus harjoittelijoista on tällä hetkellä 60 %. Pääosa harjoittelijoista asuu Järvenpäässä, mutta seura on keski-uusimaalainen: neljäsosa harrastajista asuu Keravalla tai Tuusulassa ja loput viisi prosenttia tulevat Vantaalta, Hyvinkäältä, Nurmijärveltä ja Helsingistä.

Kolmannes seuran harjoittelijoista harrastaa useaa lajia samaan aikaan. Tätä on kannustettu maksupolitiikalla niin, että yhdellä maksulla voi osallistua kaikkien lajien harjoitteluun, kunhan peruskurssit on suoritettu ja ikä ja muut lajivaatimukset täyttyvät.

Kilpailutoiminta

Kilpailutoiminta on erottamaton osa urheiluseuraa, vaikka painopiste onkin korkeatasoisessa harrastustoiminnassa. Järvenpään Kehäkarhuissa toimii oma erillinen kilpaharjoitusryhmä, johon valmentajat esittävät ahkerimpia, lahjakkaimpia ja muuten sopivia urheilijoita. Tällä hetkellä kilparyhmässä harjoittelee 20 urheilijaa. Kilparyhmän urheilijat sitoutuvat tiettyihin harjoitussuunnitelmiin ja seura sitoutuu tarjoamaan puitteet kehitykselle.

Järvenpään Kehäkarhujen urheilijat ovat 2000 -luvulla saavuttaneet yli 200 SM-, EM- ja MM- mitalia! Potkunyrkkeilyn ammattilaisten Euroopan mestari sekä amatöörien Maailmanmestari Jukka Saarinen on seuramme jäsen. Maamme toistaiseksi ainoa naisnyrkkeilyn MM -mitalisti Hanne Mäkinen (Barbados 2010) on seuramme jäsen ja kasvatti.

Järvenpään Kehäkarhut toimii myös aktiivisena kilpailuiden järjestäjänä. Seura järjestää vuosittain kilpailut Järvenpään liikuntahalilla. Lisäksi seura on järjestänyt joka vuosi useita kansallisia salikilpailuita harjoitussalillaan.

Järvenpään Kehäkarhut on järjestänyt mm. potkunyrkkeilyn Suomen mestaruus kilpailut vuosina 2000, 2001, 2002 ja 2003, potkunyrkkeilyn Pohjoismaiden mestaruus kilpailut vuonna 2002, potkunyrkkeilyn Järvenpää open- turnauksen viisi kertaa peräkkäin 2000- luvulla, potkunyrkkeilyn ammattilaistapahtuman kickboxing night illan säännöllisesti vuodesta 1999, potkunyrkkeilyn K- 1 raskaan sarjan SM- ottelun vuonna 2003, nyrkkeilyn Järvenpää open kilpailut, nyrkkeilyn maaottelun Suomi-Viro vuonna 2000, nyrkkeilyn eteläisen alueen mestaruus kilpailut useana vuonna, vapaaottelun Extrime Fight kilpailut kahdesti vuosina 2001 ja 2002, shootfighting Suomen mestaruus kilpailut vuosina 2001 ja 2002. Seura järjesti jo vuonna 1997 vapaaottelukilpailut Järvenpäässä.

Koulukiusaamattomuus

Järvenpään Kehäkarhut ry järjesti erityisen koulukiusaamista vastaan -projektin vuosina 2006 – 09. Varsinainen projekti päättyi, mutta asia jäi. Olemme kaikenlaista koulukiusaamista vastaan, emme hyväksi muidenkaan kiusaamista. Lue lisää

Syrjäytymässä olevien nuorten auttaminen

Järvenpään Kehäkarhut ry tekee jatkuvasti yhteistyötä eri viranomaisten kanssa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lue lisää

Järvenpään Kehäkarhujen Hyve -kasvatusprojekti 2010

Alueen suurin kamppailu-urheiluseura Järvenpään Kehäkarhut ry aloitti vuoden kestävän Hyve -projektin v. 2010 alussa. Projektin aikana seura esitteli jäsenistölleen 52 hyvettä – hyve vuoden jokaiselle viikolle. Jokainen uusi hyve esiteltiin jäsenistölle kerran viikossa perjantaisin ja kyseinen hyve oli voimassa koko seuraavan harjoitusviikon.

Hyve -viikon tarkoituksena oli jakaa hyveen mukaista käytöstä jäsenistölle. Hyveen mukaisen käytöksen toivottiin siirtyvän myös heidän siviilielämäänsä. Hyveitä olivat mm. ahkeruus, anteeksiantavaisuus, auttamishalu, itsehillintä, joustavuus, lempeys, rakkaus, luottamuksenarvoisuus, maltillisuus, uskollisuus, välittäminen, ymmärtäväisyys, ystävällisyys, jne.

Hyve -projektin tarkoituksena oli lisätä yhteisöllisyyttä, mutta sen merkitys oli myös yhteiskunnallinen. Järvenpään Kehäkarhut ry on koko historiansa ajan tehnyt erilaisia yhteiskunnallisia projekteja, joita on mm. nuorten syrjäytymisen ehkäisy -hankkeet, koulukiusaamisen ehkäisy -hanke (2006 – 2009), seura on myös kustantanut mm. ajokortteja ja harjoitusvarusteita vähävaraisille nuorille.

Vuoden urheilijat

Vuoden 2018 palkitut

Vuoden urheilija: Anton Poropudas

Vuoden tuomari: Sami Savo

Vuoden nuori urheilija: Ali Sajjad Raeza

Vuoden nuori urheilija: Aku-Pekka Saurama

Vuoden valmentaja: Petri Surakka

Vuoden potkunyrkkeilijä: Hannu Surakka

Vuoden nuori potkunyrkkeilijä: Helmi Parviainen

 

Vuoden kuntonyrkkeilijä: Toni Kokkonen

Vuoden MMA harrastaja: Noora Fager

Vuoden Krav Maga harrastaja: Kai Loikkanen

Vuoden Street Combatives harrastaja: Aki Kurri

Vuoden BJJ harrastaja: Mari Kesti

Vuoden Junnu BJJ harrastaja: Jonas Eriksson

Vuoden EKJT harrastaja: Pasi Jolkkonen

Vuoden karhukuula harrastaja: Mikko Makkonen

Vuoden 2015 palkitut

Vuoden urheilija: Hanne Lauslehto

Vuoden valmentaja: Tero Puukko

Vuoden tuomari: Sami Savo

Vuoden nuori urheilija: Anton Poropudas

Vuoden kilpanyrkkeilijä: Samuli Kärkkäinen

Vuoden potkunyrkkeilijä: Marko Siren

Vuoden Krav Maga harrastaja: Pauli Lönnroos

Vuoden Defendon harrastaja: Juho Issakainen

Vuoden kuntonyrkkeilijä: Maria Millaskangas

Vuoden kyusho Jutsu Tuite harrastaja: Jiri Kujala

Vuoden karhukuula harrastaja: Marko Haikarainen

Vuoden Brasilialaisen jujutsun harrastaja: Pekka Kernen

Vuoden 2017 palkitut

Vuoden urheilija: Erika Rinne

Vuoden tuomari: –

Vuoden nuori urheilija: Anton Poropudas

Vuoden valmentaja: Markku Simonen

Vuoden potkunyrkkeilijä: Peeter Lepik

Vuoden junioripotkunyrkkeilijä: Välge Jolma

Vuoden kuntonyrkkeilijä: Siiri Haapasaari

Vuoden Krav Maga harrastaja: Jesse Nissinen

Vuoden Defendon harrastaja: Noora Fager

Vuoden BJJ harrastaja: Julius Pelkonen

Vuoden Junnu BJJ harrastaja: Eetu Happonen

Vuoden EKJT harrastaja: Laura Lehtinen

Vuoden karhukuula harrastaja: Sari Törmälä

Vuoden 2014 palkitut

Vuoden urheilija: Hanne Lauslehto

Vuoden nuori nyrkkeilijä: Robert Berg

Vuoden nuori potkunyrkkeilijä: Akseli Saurama

Vuoden valmentaja: Sanna Hamppu

Vuoden tuomari: Sami Savo

Vuoden potkunyrkkeilijä: Ilkka Suokkola

Vuoden krav maga harrastaja: Vesa Roine

Vuoden Defendon harrastaja: Jukka Lappalainen

Vuoden kuntonyrkkeilijä: Laura Seppälä

Vuoden kyusho Jutsu Tuite harrastaja: Rea Johansson ja Ira Kuusisalo

Vuoden kahvakuula harrastaja: Juha Koistinen

Vuoden Brasilialaisen jujutsun harrastaja: Simo Aho